Runkosarjan ulkopelitilastoyhteenveto

 Runkosarjan ulkopelitilastojen yhteenveto

Runkosarja on pelattu loppuun ja pudotuspelit ovat edessä. Nyt on siis mitä sopivin hetki tarkastella sitä, miltä Vedon kauden 2021 ulkopeli on näyttänyt tilastojen valossa.

Vedon ulkokentällä nähtiin 28 ottelussa 16 eri pelaajaa. Kuitenkin 8 pelaajaa pelasi vähintään 25 ottelua, eli yhdeksikön runko oli vakaa. Mikko Kanalalle ja Lauri Vihriälälle tuli molemmille tasan 13 peliä ulkokentällä, ja vertailenkin näitä kahta pelaajaa tarkemmin myöhemmin tässä kirjoituksessa. Jäljelle jääville kuudelle pelaajalle kertyi otteluita ulkokentällä ainoastaan 1–4 kappaletta, eli kyse oli lähinnä satunnaisvisiiteistä.

Tilastoinnistani sen verran, että viimeisen lyönnin laittomista olen merkannut aina lukkarille 1+1 tehtyä paloa. Taidan muuttaa tätä tilastointia ensi kaudeksi, sillä tämä kerryttää lukkareiden palotilastoja turhan paljon. Joko jätän viimeisen lyönnin laittomista syntyvät palot kokonaan pois tilastoista, tai sitten annan lukkareille merkinnän ainoastaan selvästi lukkarin aiheuttamasta palosta, eli käytännössä oikeaan paikkaan annetusta taktisesta väärästä tai tolppasyötöllä pilatusta koppilyönnistä. Jos Perttu Ruuskan tilastoista poistaisi vastustajan viimeisen lyönnin laittomista syntyneet palot, pienenisi hänen tekemiensä palojen määrä reilusti yli puolella.

 

Vimpelin Vedon ulkopelitilastot Superpesiksen runkosarjassa kaudella 2021, järjestettynä tehtyjen palojen mukaan

Severi Lassila on tällä kaudella Vedon ainoa pelaaja, joka on pelannut kaikissa otteluissa. Vaikka Severin sisäpelirooli onkin tunnetusti pieni, on hänen merkityksensä joukkueelle loistavan ulkopelin ansiosta niin suuri, että hänen loukkaantumisensa olisi joukkueelle kova isku. Severin 5,11 tehtyä paloa per ottelu on todella hurja lukema. Virheitä per ottelu on 0,82, mikä näyttää yllättävän korkealta lukemalta, etenkin kun Vedostakin löytyy lukuisia pelaajia, jotka ovat tehneet selvästi vähemmän virheitä per peli. Tämä selittynee kuitenkin Severin roolin vaativuudella ja sillä, että hänelle tulee yksinkertaisesti todella paljon lyöntejä per peli. En tilastoi esimerkiksi ulkopelivirheitä per kiinniotto (sillä se olisi huomattavasti vaativampaa), mutta tuollaisessa tilastossa Severi näyttäisi varmasti paremmalta kuin puhtaassa virheet per ottelu -tilastoinnissa.

Huippukautta pelaavan Matias Rinta-ahon hyvä vire näkyy myös ulkopelitilastoissa. Noin kaksi tehtyä paloa per peli ei ole mitenkään erityisen iso lukema, mutta Matiaksen taso näkyy parhaiten virhetilastosta. Virheitä on tullut ainoastaan 0,19 per peli, mikä on lähes yksinomaan vaikeita lyöntejä saavalle etumiehelle loistava tilasto. Rivien välistä voitaneen myös lukea, että vastustajat eivät lyö Matiakselle kovinkaan paljon, sillä tämän taso on tiedossa.

Vedon etumiehistä Olli Heikkala tekee selvästi Matiasta enemmän paloja, noin 3,5 per peli. Kuitenkin myös Ollin virhesaldo on huomattavan korkea, 0,96 virhettä per peli. Olen itsekin vähän leikkinyt ajatuksella, että Heikkala pelaisi jokerina ja Tuomo Lönnmark tulisi Rinta-ahon kaveriksi etukentälle. Tässä saattaisi piillä sellainen ongelma, että koska Heikkala on nopeampi kuin Lönnmark tai Rinta-aho, katoaisi etukentältä liikaa nopeutta tällaisen vaihdoksen myötä.

Kolmasti ulkokentällä tällä kaudella esiintyneen Lönnmarkin tilastot näyttävät joka tapauksessa erittäin hyviltä, ja tällä otannalla Lönni on edelleen huippuluokan etumies: kolmen ottelun saldo on 12 tehtyä paloa ja ainoastaan yksi ulkopelivirhe. Vähintään loistava varamies Vedolla on siis olemassa.

Yhteensä Vedon joukkueelle tuli 28 otteluun 127 ulkopelivirhettä, eli keskimäärin noin 4,54 ottelua kohti. Vastaavasti Vedon vastustajille tuli näissä otteluissa yhteensä 158 virhettä, keskimäärin 5,64 per ottelu. Luvut eivät ole ihan suoraan vertailukelpoisia, mutta se niiden perusteella voidaan toki sanoa, että Veto teki omissa otteluissaan selvästi vähemmän ulkopelivirheitä kuin vastustajat.

Mututuntumani sanoi, että Vedon kopparipeli oli läpi runkosarjan mainiolla tasolla, joten kävin ulkopelitilastoa vielä tarkemmin läpi kopparivirheiden osalta. Vedon kopparit (joista Elmeri Anttila pelasi 27 peliä, Veli-Pekka Yli-Hirvelä 26 ja Mikko Vihriälä 3) tekivät yhteensä 13 virhettä, eli noin 0,46 ottelua kohti. Vastustajajoukkueiden koppareille virheitä kertyi 41 kappaletta, eli 1,46 ottelua kohti. Näin tilastot tukevat sitä, minkä on jo omin silmin nähnyt, ja vastustajajoukkueille on tullut yli kolme kertaa enemmän kopparivirheitä kuin Vedolle, tasan virhe enemmän per peli.

Loppuun vielä vertailua Mikko Kanalan ja Lauri Vihriälän välillä. Molemmille kertyi tosiaan tasan 13 peliä ulkokentällä, ja hauskaa kyllä heidän viralliset tilastonsa ovat myös siltä osin identtiset, että molemmat on merkitty yhteen otteluun 3-polttajaksi ja 12 otteluun 2-vahdiksi. Periaatteessa siis Lauri on tullut joukkueeseen Mikon suoraksi paikkaajaksi 2-vahdin tontille. Käytännön peluutuksen osalta asia ei ole aivan yhtä yksioikoinen, sillä Lauri on pelannut ulkona vain ja ainoastaan kakkosvahdin tonttia eikä ole liikkunut sieltä mihinkään. Mikko puolestaan on pelannut ulkopelissä dynaamisempaa roolia, jossa hän on vaihtanut puolta (yleensä Juho Heikkalan kanssa) tilanteen mukaan, jotta Mikon kova heittokäsi on ollut sillä puolella kenttää, mihin vaihtolyönti todennäköisemmin on suunnattu.

 

Vertailussa Vedon 2-vahdit Mikko Kanala ja Lauri Vihriälä

 

Se, että Mikon ulkopelirooli on ollut aktiivisempi, näkyy siinä, että hän on tehnyt 2,46 paloa per peli, kun taas Laurin saldo on 2,15 polttoa per peli. Kun katsotaan ulkopelivirheiden määrää, on niitä tullut Mikolle 0,62 per peli, kun taas Laurin lukema on 0,46 virhettä per peli. Molemmat tilastot selittyvät ehkä Mikon astetta vaativammalla ulkopeliroolilla: paloja syntyy hieman enemmän, mutta niin syntyy virheitäkin.

Omasta mielestäni olennaisinta tässä tilastovertailussa on kuitenkin se, että Mikko Kanala ja Lauri Vihriälä ovat osoittautuneet tasoltaan täysin vertailukelpoisiksi 2-vahdeiksi, kun pelityylien erot huomioidaan. Koska ulkopelissä ei missään nimessä ole ”Kanalan kokoista aukkoa”, voisi Mikon peluuttaminen jokerina olla joukkueelle optimaalista. Miehen tuoma lisäarvo sisäpeliin on huomattavaa, kun taas ulkopeli toimii hyvin nykyiselläänkin. Kaiken kaikkiaan Lauri Vihriälän sisääntulo joukkueeseen vuonna 2021 muistuttaa erittäin paljon Mikko Kanalan sisääntuloa vuonna 2010, joten siinäkin mielessä on hauskaa, että nämä pelaajat ovat nyt myös suorassa keskinäisessä vertailussa.