Historiallinen tappio Seinäjoella

 Seinäjoki – Vimpeli 16.7.2021

Ennätyksellistä SiiPe-peliä seurasi sitten toisella tapaa historiallinen ottelu. Nyt nimittäin nähtiin ensimmäistä kertaa ikinä JymyJussien kotivoitto Vedosta. Aika monta vuotta saivat Jussit tuotakin yrittää, ennen kuin nyt lopulta tärppäsi.

Ensimmäisen jakson jälkeen ajatukset olivat luokkaa ”jaaha, tämä taitaa olla taas näitä pelejä”. Lopulta tämä ei kuitenkaan ollut Vedolta mitenkään hirveän huono peli, vaikka toki tappio aina vähän pistääkin miettimään asioita eri tavalla kuin rutiinivoitto.

Kommentoidaanpa alkuun Perttu Ruuskan peliä. Koko ajan on vähän tuntunut siltä, kuin Perttu pelaisi jollain tapaa käsijarru päällä. Vedon pelihän on sujunut hyvin, eikä Pertun suhteessa totuttua heikompi lyöntivire ole oikeastaan tuntunut missään, kun esimerkiksi Elmeri ja Matias ovat olleet niin julmetun hyviä. Tänään kuitenkin pelin aikana välillä tuli taas mieleen kaikenlaista Pertun sisäpelistä.

Jos aloitetaan negatiivisista asioista, niin Pertulle tuli nyt kolme paloa viimeisen lyönnin laittomista, joista ainakin yhden piti olla puhdas kopinnostotilanne. Nämä harmittavat, mutta nousivat esiin nyt lähinnä siksi, koska niitä tuli useampi, mitä ei onneksi hirveän usein tapahdu. Lisäksi Pertulle tuli yksi erityisen huono vaihtolyönti, jolla Vihriälä paloi kakkoselle.

Huonojen lyöntivuorojen vastapainoksi tuli kuitenkin myös hyviä onnistumisia, ja oikeastaan Pertun (kuten Vedonkin) peli parani ensimmäisen jakson jälkeen. Ainakin yhdellä Pertun puolittaisella läpilyönnillä olisi pallo ollut joessa Saarikentällä pelattaessa, ja omista tärkeimmistä tehtävistään eli takatilanteista Pertun sarakkeeseen jäi 4/4 onnistumista, ja esimerkiksi supervuorossa tuli tärkeään paikkaan onnistuminen. Ehkä odotukset ovat vaan hurjan korkealla, ja parhaana päivänäänhän Perttu ehkä olisikin ratkaissut ottelun jo vaikka tuossa supervuoron 2-tilanteessa. Se on totta, että Pertun kotiutustehot ovat tällä hetkellä heikommat kuin viime vuonna (joka on ainoa vertailukohta): 2,33 lyötyä per peli vuonna 2020 ja 1,75 lyötyä per peli vuonna 2021. Ero on kuitenkin sen verran pieni, että hyvällä loppukaudella tuo saattaisi vielä kuroutua kiinni.

Eilen ensimmäinen jakso ratkesi heti Jussien hyvään ensimmäiseen sisävuoroon, johon kuului muun muassa Toni Marjamäen 3-luukun läpilyönti. Se on sitten eri asia, olisiko jakson pitänyt ratketa jo tuohon, mutta Vedon sisäpeli oli liian heikkoa neljän juoksun takaa nousemiseen. Ajatuksena oli varmasti lepuuttaa Kanalaa vähän ennen sunnuntain kärkipeliä Mansea vastaan, joten peliin lähdettiin Yli-Hirvelä kakkosena. Velpelle sattuikin sitten kauden huonoin peli, ja Niskanen reagoi hyvin, kun muutti lyöntijärjestystä tauolla. Toisella jaksolla ja supervuorossa peli näyttikin sitten siltä miltä piti, ainoastaan voittoon tarvittu juoksu jäi superissa tekemättä.

Kahden jakson ja supervuoron perusteella Veto oli minusta parempi joukkue, mutta Jussit onnistui viemään pelin kotareihin. Kotareilla kotijoukkue sitten vei voiton niukasti. Mielestäni kotaritkaan eivät menneet Vedolta mitenkään erityisen huonosti, Jussithan löivät lähinnä kumuraa, ja jos kumurat onnistuvat 2/3, riittää se kotiutuskisan jatkopareilla yleensä voittoon.

Se hieman mietityttää, että onko Severi oikeasti Vedon viidenneksi paras lyöjävaihtoehto kotariin? Eilenhän Severi pääsi jo jaksojen aikana harvinaisen paljon lyömään tositilanteessa, eikä se huonosti mennyt. Jos Aleksi Lassila olisi kokoonpanossa, olisi hän varmaan ollut lyömässä, mutta Aleksi on harvemmin nähty vieras Vedon Superin joukkueessa. Toki jos Aleksi olisi mukana, olisi sitten Mikko Vihriälä poissa etenemästä, eli tasapainotteluahan tämä on tämänkin suhteen. Yli-Hirvelä taas taitaa olla sellainen väliinputoaja, että ei ihan mahdu etenijäksi, mutta ei miehen lyöntivalikoima myöskään ole hirveän hyvä kotiuttamiseen.

Harvoin kuultuja lauseita: JymyJussit pelasi laadukasta ulkopeliä. Jo edellä mainittu Marjamäki oli ulkona Jussien paras mies ja teki peräti 8 paloa. Myös lukkari Joona Lehtinen oli hyvä, parhaiten jäi toki mieleen täydelliseen paikkaan osunut taktinen väärä kotiutuskisassa Rinta-ahoa vastaan.

Ulkopelitilastot:

JymyJussit:

Toni Marjamäki 8+0

Joona Lehtinen 7+16

Tero Tyynelä 4+1

Veeti Kettunen 4+0 / 2

Ville Hotakainen 3+4

Elmeri Lieto 1+0

Joona Kettunen 0+6

 

ViVe:

Perttu Ruuska 8+9

Olli Heikkala 6+2 / 2

Mikko Kanala 3+0 / 2

Severi Lassila 3+0 / 2

Ville Takala 2+11

Teemu Isoketo 2+3

Matias Rinta-aho 2+1

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ulkopelin tilastoinnista

Kuva
Tässä kirjoituksessa pohdiskelen yleisellä tasolla sitä, miten pesäpallon ulkopeliä voitaisiin ruveta paremmin tilastoimaan. Lisäksi kirjoituksen lopussa ovat omat ulkopelitilastointini kauden 2020 pudotuspeleistä Vimpelin Vedon pelaajien osalta. Pesäpallon tulospalvelu uudistuu. Uusi palvelu on vielä lapsenkengissään, ja se tulee toivon mukaan kehittymään vielä rutkasti. Niin kuin vähän lupailtiinkin, on palvelussa myös uusia tilastoja, kuten takaetenemiset ja saadut vapaataipalet. Sen sijaan ulkopelin tilastot loistavat ainakin toistaiseksi poissaolollaan, mikä on harmi. Ulkopeli on kuitenkin puolet pelistä ja sisältää suorituksia, jotka ovat tilastoitavissa lähes yhtä helposti kuin sisäpelisuoritukset. Sukulaislajissa baseballissa ulkopeliä tilastoidaan, mutta ei niin tarkkaan kuin sisäpeliä, paitsi syöttämisen osalta. Tämä selittyy lajin luonteella; baseball kiteytyy lyöjän ja syöttäjän väliseen kamppailuun. Pesäpallossa muu ulkopeli on tärkeämmässä roolissa kuin baseballissa....
Lue lisää

Vimpelin Veto 2020, osa 3/3

  Viimeiset ukot uunista ulos, eli ne viisi pelaajaa, jotka pelasivat Vedon kaikki 32 superpesisottelua kaudella 2020: Perttu Ruuska, Ville Takala, Matias Rinta-aho, Severi Lassila ja Elmeri Anttila.   Perttu Ruuska Ihmepoika, Halsuan Patrik Laine, Perttu Ruoska. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja Perttu Ruuska on totisesti vetolaisten lempilapsi. Perttu on siitä poikkeuksellinen tapaus, että hän on tavallaan ollut legenda koko uransa. Legenda alkoi 15 vuoden iässä, jolloin Ruuska kävi lyömässä palloa väliin ratkaisevassa loppuottelussa Sotkamoa vastaan. Tuon jälkeen vastuu on kasvanut vuosi vuodelta, ja viime kaudella se kasvoi suorastaan valtavaksi, kun Perttu ei enää ollut pelkästään ykköskotiuttaja, vaan hän otti myös syöttölautaseen haltuunsa. Aloitetaan lukkaripelistä. Perttu oli pelannut Superissakin yksittäisiä pelejä lukkarina jo aiemmin, mutta silti kausi 2020 oli todellinen tulikaste tuolla pelipaikalla. Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että lukkarip...
Lue lisää

Kauden 2021 ulkopeli, pudotuspelit ja koko kausi

Kuva
  Kauden 2021 ulkopeli, pudotuspelit ja koko kausi Pudotuspelit Aloitetaan katsauksella Vimpelin Vedon ulkopeliin pudotuspeleissä. Otteluita Vedolle tuli yhdeksän, ja seitsemän pelaajaa oli ulkopeliyhdeksikössä jokaisessa ottelussa. Polttolinjassa tilanne eli jonkin verran syksyn mittaan, ja Teemu Isoketo , Juho Heikkala ja Lauri Vihriälä jakoivat vastuuta kahden tarjolla olleen pelipaikan osalta. Osin peluutukseen vaikuttivat vammat ja sairastelu, osin myös peliesitykset. Runkosarjan aikana ja jälkeen näytti siltä, että Vedolla on polttolinjaan jopa ylitarjontaa. Kauden loppuvaiheessa tilanne oli kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että neljänneksi linjapelaajaksi ei meinannutkaan löytyä riittävän varmaa miestä. Loistavasti kesken kauden Mikko Kanalaa 2-vahtina paikkaamaan tullut Lauri Vihriälä alkoi pudotuspeleissä pomputella palloja ja oli etenkin KPL:n kovan pommituksen kohteena. Ratkaisuna Vihriälä otettiin sivuun viimeisistä peleistä ja tilalle tuli huomattavasti kokeneemp...
Lue lisää