Pelottavan hyvä Manse

 Vimpeli – Manse 18.7.2021

Johan se viime syksynä nähtiin Sotkamoa vastaan, että Saarikenttä ei tunne sellaista käsitettä kuin ”turvallinen johtoasema”. En kuitenkaan muista peliä, jossa Veto olisi jäänyt pisteittä johdettuaan ensin 6–0. Nyt nähtiin sekin.

Jo ennen ottelua ihmettelin kokoonpanoa, josta puuttuivat ilmeisesti kuumeen kellistämät Elmeri Anttila ja Teemu Isoketo, ja jossa Veli-Pekka Yli-Hirvelä oli kärkenä ja Mikko Vihriälä kasina. Itsehän olisin näillä miehillä laittanut Vedossa yleensä etenijäjokerina esiintyvän Vihriälän kärkeen. No, pelinjohto tiesi todennäköisesti minua paremmin mitä tekee, ja Velpe oli tänään mielestäni selvästi Vedon paras pelaaja. Kentällemenot onnistuivat loistavasti, 7/8. Erityisen merkillepantavaa on se, että kentällemenoista 6/7 tuli heti ensimmäisellä lyönnillä!

Kuitenkin Velpen tuotujen juoksujen sarakkeeseen jäi tänään pyöreä nolla, ja se kertoo jo jotain siitä, mistä homma tänään jäi kiinni. Tilanteiden rakentelussa meni lähes aina jokin pieleen. Otetaan tähän pieni kooste Vedon kärjen pelistä läpi ottelun:

1J1A: Saukko kentälle, Heikkalan lyönnin jälkeen harhaheittojuoksu

1J2A: Kanalan lyöntivuorolla 2 paloa

1J3A: Heikkala poltti kärjen, Kanala teki 2 haavaa

1J4A: Heikkalasta takapalo, jonka jälkeen saatiin ajolähtö

2J1T: Paloton ajolähtö

2J2T: Saukosta takapalo, Rinta-aho poltti kärjen

2J3T: Heikkala poltti kärjen, Kanalasta toinen palo

2J4T: Kanala ja Ruuska polttivat kärjen

Eli kun koko ottelussa kärki teki ainoastaan kerran palottoman ajotilanteen, kohdistuvat katseet vaihtajiin. Olli Heikkala oli mielestäni ihan ok numerolla 2, Mikko Kanala kolmosena taas heikko. Anttilalle olisi ollut käyttöä, sillä Elmeri on hyvä rakentamaan tilanteita palottomasti.

Myös Mansen ulkopeliä ja Juha Puhtimäen lukkaripeliä voi kehua, sillä toki niillä on oma osuutensa Vedon tilanteenteon estämisessä. Mielestäni Vedon vaihtopelissä olisi voinut vähän enemmän kokeilla etenkin Kanalan lyöntivuoroilla kovia saumalyöntejä lähinnä keskisaumaan, mutta Mansen kuvioita tiuhaan vaihtavan ulkopelin lukeminen on sen verran vaikeaa, että jälkikäteenkään en osaa varmasti sanoa, olisiko tämäkään ollut mikään viisasten kivi.

Kun Puhtimäki kerran tuli puheeksi, niin olihan tänään lukkaripelissä huomattava ero Mansen eduksi. Perttu Ruuskan lukkaripeli tuntuu tällä hetkellä kesyltä, ja itse haluaisin nähdä enemmän taktisia vääriä. Puhtimäki antoi taas muistutuksen siitä, miltä tuntuu pelata huippulukkaria vastaan, kun joka tilanteessa tulee jotain pientä kiusaa, eikä sisäjoukkue koskaan pääse helpolla. Ehkä paras esimerkki oli se 1-3-tilanne, jossa Puhtimäki antoi Juho Heikkalalle ärsyttävän pikkuväärän, jota ei otettu pois ja josta Juho löi paniikkinäpyn, josta tehtiin kakkoselle helppo takapalo. Näin hyvästä ja periaatteessa helposta yhden palon 1-3-tilanteesta tulikin kahden palon 3-tilanne, ja loppuvuoron peli mutkistui.

Noin muuten Juho Heikkala oli Vedon parhaimmistoa ja onnistui etenkin ulkona hyvin, minkä lisäksi viimeisessä vuorossa tuli melko käsittämätön kunnari ajantappolyönnillä. Muuten Vedon ulkopeliä ei tänään voi hirveästi kehua, sillä esimerkiksi yleensä hyville Olli Heikkalalle ja Severi Lassilalle tuli tänään paljon virheitä. Mansen ulkopeli ei ollut läheskään virheetöntä, mutta virheitä tuli vähemmän kuin Vedolle.

Mansen sisäpeli puolestaan oli jopa pelottavan hyvää. Timo Torppa meni hyvin kentälle, minkä jälkeen Juuso Myllyniemi oli huikean hyvä. Läpilyöntien vastapainoksi Myllyniemi löi huippulaadukkaita pieniä lyöntejä, eikä Veto löytänyt missään vaiheessa vastalääkettä. Puhtimäki kruunasi mainion pelinsä olemalla myös todella vaarallinen mailan varressa. Onnistujat olivat tänään niin hyviä, että Mansella oli jopa varaa Tuomas Jussilan sisäpelin epäonnistumiseen: ulkona erinomaisesti pelannut Jussila onnistui kärkilyönneissä vain 1/6.

Vaikka Vedolle olikin tällä kaudella tullut jo useampi tappio, oli tämä peli ensimmäinen, jossa tuntui siltä, että nyt ollaan oikeasti jyrän alla. Aiemmissa tappioissa oli ollut aika paljon omaa huonoutta, mutta nyt suurin syy tappioon oli ehdottomasti vastustajan hyvyys. Manse oli ensimmäinen joukkue, joka on tällä kaudella tohtinut haastaa Vedon etukenttää, ja se selvisi tästä voittajana. Myös Vedon linjaa vietiin välillä hyvillä lyönneillä. Veto johti avausjaksoa 6–0, mutta Manse ei hätkähtänyt tästä vähääkään, vaan tuli rinnalle yksittäisillä juoksuilla. Toisen jakson alun sisäpelimylly oli puolestaan sellainen, jollaista Veto ei hetkeen olekaan kokenut. Pitää antaa kunniaa Matti Iivariselle, joka on saanut Mansen pelaamaan kovan potentiaalinsa mukaisesti.

No, jos pitää valita, niin ennemmin Manselle häviää nyt kuin syyskuussa. Siihen mennessä ehtii tapahtua paljon. Ensi viikolla on vuorossa potentiaalisesti haastava tuplapeli idän suunnalla Imatraa ja Haminaa vastaan, ja sunnuntaina on taas kalenteriin isolla merkitty peli, kun keltamusta joukkue Kouvolasta saapuu Vimpeliin. Toivottavasti näistä peleistä tulee mukavasti pisteitä, niin tilanne näyttää edelleen hyvältä.

Ulkopelitilastot:

ViVe:

Perttu Ruuska 10+13 / 1

Severi Lassila 5+0 / 2

Mikko Kanala 4+0

Juho Heikkala 1+2 / 1

Veli-Pekka Yli-Hirvelä 1+0

Matias Rinta-aho 1+0

Ville Takala 0+5

Olli Heikkala 0+2 / 3

Mikko Vihriälä 0+0 / 1

 

Manse:

Juha Puhtimäki 7+10

Simo Vainikainen 4+3 / 1

Tuomas Jussila 4+0

Joonas Eirola 3+1

Konsta Lehtola 2+9

Juuso Myllyniemi 2+1 / 1

Topias Lilja 1+0 / 1

Tuomas Tuohisaari 1+0 / 2