Välieräsarjan yhteenveto ja pelaaja-analyysit

 Kouvola – Vimpeli 11.9.2021 ja yhteenveto välieräsarjasta

Se päivä, kun joukkueen mestaruushaaveet kariutuvat lopullisesti, on aina rankka. Tänä vuonna tämä päivä koitti Vedolle Kouvolassa, kun kotijoukkue otti ratkaisevan kolmannen voiton supervuorossa.

Käyn kaikki ottelusarjassa esiintyneet pelaajat läpi yksitellen, mutta ensin muutama sana tuosta neljännestä pelistä. Se oli tämän sarjan tasaisin peli, joka olisi voinut kääntyä kummalle tahansa. Eilisen suurin onnistuja oli mielestäni KPL:n lukkari Janne Kivipelto, joka etenkin ensimmäisellä jaksolla tuhosi Vedon sisäpeliä loistopelillään. Vastaavasti Vedon Mikko Kanalalle tuli eilen huono päivä (sisällä 2/7, ulkona muutama virhe), eikä joukkueesta löytynyt kauden tiukimmassa paikassa ketään, joka olisi kyennyt kääntämään kurssia. Ratkaisupelissä Vedolle sattui myös kokonaista neljä kopinnostopaloa. En ole noita tilastoinut, mutta väittäisin, että niitä on kauden mittaan tullut keskimäärin alle yksi per peli. Ilmeisesti painetilanne näkyi nyt noissa.

KPL vastaavasti oli läpi sarjan Vetoa parempi siinä, että tilannetta ja juoksuja tehtiin koko joukkueella, paikasta kuin paikasta. Tällöin joukkue kesti avainpelaajienkin heikot pelit (esimerkiksi kolmannessa ottelussa loistanut Ossi Meriläisen kärkilyöntitilastot eiliseltä ovat vaatimattomat 1/4), sillä riittävän moni pelaaja onnistui aina riittävän hyvin. KPL:n ulkopeli oli laadukasta, eikä Veto saanut kovinkaan montaa läpilyöntiä ottelusarjan aikana. Merkkaamattomia luukkulyöntejä kokeiltiin aina välillä, mutta lähes järjestään paikalla oli aina joku Luoma-niminen ottamassa pallon kiinni.

Kokeilen tässä pelaajakohtaista analyysiä, mikä onkin helpompaa ottelusarjan kuin yksittäisen ottelun kohdalla. Laitan mukaan jokaisen pelaajan sisä- ja ulkopelitilastot ja kommentoin otteita sanallisesti.

ViVe:

Teemu Isoketo (3 peliä, joista 1 jokerina)

Sisäpeli: 10/18 = 55,6 %, 2 tuotua

Ulkopeli: 0+13 paloa, 3 virhettä

Isokedolla oli sarjan alkaessa pientä vammaa, minkä vuoksi avauspeli jäi väliin, ja toisessakin ottelussa hän oli epätyypillisesti jokerina. Kentällemenot sujuivat lopulta riittävän hyvin, tilastollisesti keskimääräistä heikommin, mutta se selittyy jo selvästi keskimääräistä paremmalla vastustajan ulkopelillä. Tuotuja kertyi ainoastaan 2, mikä on kärkietenijälle turhan vähän. Koskaan syy ei ole suoraan etenijän, jos esimerkiksi vaihto- ja/tai kotiutuspeli tökkii, mutta fakta on myös se, ettei Isoketo ole absoluuttiselta nopeudeltaan enää aivan huipputason etenijä. Ulkopelissä kolmannessa ottelussa tuli pari karkeaa virhettä, jotka käänsivät ottelua Kouvolan suuntaan.

Mikko Kanala

Sisäpeli: 18/30 = 60 %, 8 tuotua

Ulkopeli: 5+0 paloa, 5 virhettä

Olin itse vahvasti sillä kannalla, että reinkarnoitunut Mikko Kanala olisi tässäkin ottelusarjassa Vedon ”salainen” ase, sen verran loistavasti Kanis oli pelannut paluunsa jälkeen. Ensimmäinen peli sujuikin noissa merkeissä (7/7), mutta sarjan edetessä Kanalan tehot hiipuivat, eikä hän pystynyt numerolla 2 sellaiseen vastaansanomattomaan peliin kuin parhaimmillaan. Tunnustusta on annettava KPL:n ulkokentälle, joka osasi pelata Kanalaa vastaan hyvin ja teki hänen vaihtolyönneistään paljon paloja. Kanalan ehkä paras lyönti on todella kova taakse keskelle suuntautuva lyönti, joka joskus saattaa mennä jopa puhtaasti läpi. Tuota lyöntiä nähtiin pari kertaa, mutta esimerkiksi Kanalan näpyistä Isoketo paloi välipesille yllättävän usein. Juoksunopeus Mikolla on kunnossa, ja hän on tällä hetkellä joukkueen ainoa eliittitason etenijä, joka voitti ratkaisupelissäkin pesävälejä loistavalla etenemisellä. Tuotuja juoksuja kertyikin oikein mukavasti 8.

Ulkopelissä Kanala teki odotettua vähemmän paloja, ja ehkä KPL vältteli pallon lyömistä hänelle. Ratkaisupeliin Mikolle tuli kolme ulkopelivirhettä, joista ensimmäinen johti lopulta avausjakson voittojuoksuun. Etenkin sarjan alkupuolella Kanala teki myös muutamia huippusuorituksia, joten ei hänen ulkopelinsä todellakaan ole niin huonoa kuin tämän ottelusarjan tilastot näyttävät.

Elmeri Anttila

Sisäpeli: 21/29 = 72,4 %, 1 lyöty, 5 tuotua

Ulkopeli: 0+0 paloa, 1 virhe

Elmeri Anttila pelasi tasaisen varmasti läpi ottelusarjan. Vaihdot hoituivat totutulla repertuaarilla, johon sisältyy laadukkaita näpyjä, välilyöntejä ja kovia lyöntejä. Mitään erityisen ikimuistoista Elmeri ei ehkä sisäpelissä esittänyt, mutta hän pelasi kaikin puolin omalla hyvällä tasollaan ja on ehdottomasti hyvä pelaaja numerolle 3. Etenemisnopeuskin on riittävää, etenkin kun roolin ansiosta suurimman osan pesäväleistä pääsee etenemään kärjen takana. Ulkopelissä Elmerille sattui ottelusarjassa yksi virhe, joka oli sitäkin pahempi, kun hän ei saanut haamukoppia Meriläisen lyönnistä, joka sitten meni puhtaasti läpi ja tuotti neljä juoksua. Plusmerkinnän Anttila saa ratkaisupelin toiselta jaksolta, jossa gennarogattusomainen liukutaklaus katkaisi Matti Saukon läpilyönnin kaukaa kakkospuolelta ja johti vieläpä paloon.

Perttu Ruuska

Sisäpeli: 20/30 = 66,7 %, 5 lyötyä

Ulkopeli: 26+34 paloa

Perttu Ruuska paransi otteitaan välieräsarjan edetessä. Alkuun lukkarointi oli ehkä turhan varovaista, ja sitä leimasi taktisten väärien vähyys. Ratkaisupelissä Perttu pelasi jo oikein hyvän pelin lautasen äärellä ja pilasi parissa vuorossa KPL:n sisäpelin täysin. Sisällä loppukausi on mennyt hyvin mailan varressa, ja niin meni tämäkin sarja. Lyötyjä juoksuja voisi olla enemmän, mutta kotiutusteho oli kuitenkin 5/10. Usein Perttua tarvittiin jo tilanteen rakentelussa, ja esimerkiksi 3-vaihdot hän hoitikin kerrassaan loistavasti, 13/14. Hyvän ja nousujohteisen ottelusarjan Perttu pelasi, tuota eilisen kaltaista lukkaroinnin terävyyttä olisi ehkä kaivattu jo sarjan aiempiin peleihin.

Matias Rinta-aho

Sisäpeli: 8/24 = 33,3 %, 3 lyötyä

Ulkopeli: 12+2 paloa, 1 virhe

Rinta-ahon sisäpelitilastot tässä sarjassa näyttävät varsin huonoilta. Matiaksella yritettiin kotiutusta vapailla lyönneillä lähes läpi sarjan, mihin hänen voimakkaat kumuransa eittämättä hyvin soveltuvatkin. Eilisessä pelissäkin hän löi yhden täydellisen lyönnin keskelle taakse, jolla etenijä ei kuitenkaan lähtenyt kotiin. Tuntuikin, että Matias oli kovin usein merkkivirheiden uhri. Vaikka hyvä lyöjä onkin, huippulukkarit tuntuvat melko usein sekoittavan Matiaksen pasmat, ja lyöntejä menee paljon laittomiksi. Joka tapauksessa ihan totuttuun tapaan eivät lyönnit välierissä onnistuneet. Ulkona peli oli erittäin laadukasta, kuten on ollut läpi kauden.

Olli Heikkala

Sisäpeli: 13/22 = 59,1 %, 1 lyöty, 2 tuotua

Ulkopeli: 13+12 paloa, 1 virhe

Olli Heikkala aloitti ottelusarjan numerolla 1, kun Isoketo oli poissa. Tuossa pelissä Vedon kentällemenot sakkasivat pahasti. Tämän jälkeen Ollin vastuu pieneni ja tehot paranivat. Näyttäisi siltä, että jalka ei liiku ihan parhaalla mahdollisella tavalla, sillä Ollikin on parhaimmillaan huippuetenijä. Ulkopeli on kauden mittaan ollut vähän hasardialtista, mutta välierissä se oli kauden parhaalla tasolla.

Veli-Pekka Yli-Hirvelä

Sisäpeli: 10/27 = 37 %, 2 tuotua

Ulkopeli: 0+0 paloa, 2 virhettä

Kovasti olen Velpeä kauden mittaan kehunut, ja puolivälierissä hän oli Vedon parhaimmistoa. Välierissä taso kuitenkin putosi selvästi. Vedon kakkoskärki ei oikein saanut tilannetta aikaan, kun Velpen pystymaila ei osunut väliin ja näpyistäkin tehtiin paloja. Tiedä sitten onko mies ihan täydessä kunnossa, sillä ainakin heittäminen näytti aika vaikealta, eikä palon syntyminen ollut oikein missään vaiheessa lähelläkään. Syöksykoppeja mies hakee ehkä paremmin kuin kukaan, ja eilen Kouvolassa hän kauhoi kiinni hurjan näköisesti erittäin pahoja takakentän lyöntejä. Yli-Hirvelää vastaan on erittäin vaikea lyödä läpi, mikä lieneekin kopparin tärkein ominaisuus. On ollut huippuhankinta, vaikka välieräsarjassa potentiaalia jäikin piippuun.

Juho Heikkala

Sisäpeli: 7/9 = 77,8 %, 1 tuotu

Ulkopeli: 6+14 paloa, 2 virhettä

Juhon sisäpelitilastot näyttävät hämmentävän hyviltä, yllätyin kun koostin ne. Ehkä isompaakin roolia olisi voitu tarjota, ja tulevaisuudessa sellaista varmaan onkin tarjolla. Sisäpelisuorituksista parhaiten jäi mieleen toisen pelin läpilyönti. Ulkopelistään Juho tunnetaan, ja se oli välierissäkin perushyvällä tasolla. Ulkopelirooli pienentyi jonkin verran, kun Kanala tuli mukaan ja Lauri Vihriälä jäi kokoonpanon ulkopuolelle.

Severi Lassila

Sisäpeli: 2/5 = 40 %

Ulkopeli: 20+1 paloa, 2 virhettä

Ulkopelin erikoismiehen tilastot eivät yllätä. Sisällä roolia ei käytännössä ollut, kerran Severi pääsi yrittämään kotiutusta. Ulkona rooli sen sijaan on todella iso ja tärkeä, ja siellä peli oli totutulla tasolla. Yhden juoksun Severi antoi kolmannessa pelissä halvalla räpylän alta, mutta muuten paloja syntyi hyvin tyypillisesti tahtia 5 per peli.

Lauri Vihriälä (2 peliä)

Sisäpeli: 3/4 = 75 %, 1 lyöty

Ulkopeli: 3+9 paloa, 5 virhettä

Laurin kohtaloksi koitui nyt jäädä sivuun kokoonpanosta kesken sarjan. Syy siihen löytyy ulkopelivirheiden määrästä. Niitä tuli kahteen peliin yhteensä 5, ja etenkin toisessa pelissä Lauri oli ymmärrettävästi jatkuvan pommituksen kohteena. Sisäpelissä Lauri on hyvälyöntinen kaveri, mutta jokerin paikkaa ei nyt ollut hänelle tarjolla. Toivoisin, että Lauri laitettaisiin pronssipeleihin takaisin rosteriin ja ulkopeliin, sillä hän on pelannut ikäänsä nähden erittäin hyvin, vaikka nyt pari heikompaa peliä räpylässä tulikin. Ehdottomasti tulevaisuuden nimiä!

Jere Saukko

Sisäpeli: 12/19 = 63,2 %, 1 lyöty, 2 tuotua

Jerelle tuli välieräavauksessa kauden huonoin peli pahaan paikkaan, kun Isokedon ollessa poissa etenijöille olisi ollut tarvetta. Tuossa pelissä Jeren kärkilyöntisaldoksi jäi 1/5, eikä hän oikein onnistunut edes takatäytöissä. Tämän jälkeen taso kuitenkin nousi takaisin, ja kolmen seuraavan pelin saldo 11/14 olikin parasta Saukkoa. On ehkä joukkueen toiseksi paras etenijä Kanalan jälkeen ja siksi tärkeä mies.

Mikko Vihriälä (3 peliä)

Sisäpeli: 6/11 = 54,5 %, 1 tuotu

Mikko on kakkosetenijäjokeri. Ensimmäisessä pelissä hänkin pelasi heikosti, sen jälkeen tasollaan. Rooli joukkueessa on pieni, mutta sellainen ”tarvittaessa tärkeä”. On lyöntiprofiililtaan vähän erilainen kuin Saukko, mikä on varmasti hyvä asia eri joukkueita vastaan pelattaessa.

Janne Mäkelä

Sisäpeli: 17/30 = 56,7 %, 11 lyötyä

Kotipelit sujuivat Mäksältä harmillisen heikosti, mutta kyllähän tuo onnistumisprosentti on lyöjäjokerille hyvä. Vähän samaa oli havaittavissa kuin Rinta-ahollakin, eli vapaita kumuroita haettiin ja merkkivirheitä sattui. Kouvolassa kahteen peliin 8 lyötyä on kova saldo.

 

KPL:

Tommi Mäentausta

Sisäpeli: 15/32 = 46,9 %, 1 lyöty, 1 tuotu

Ulkopeli: 2+0 paloa, 1 virhe

Ei paras ottelusarja Mäentaustalta, mutta se ei Koplaa ihme kyllä haitannut. Kolmospelissä kentällemenot onnistuivat surkeasti, vain 1/7. Muiden pelien saldo 14/25 on kohtalainen. Hämmentävästi vain 1 tuotu juoksu koko ottelusarjassa. Ulkopelissä yksi virhe, muuten tasokasta ja varmaa pelaamista.

Arttu Ruuska

Sisäpeli: 15/31 = 48,4 %, 1 lyöty, 7 tuotua

Ulkopeli: 8+0 paloa, 1 virhe

Ei onnistunut vaihtopelissä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta juoksu kulki 7 tuodun arvoisesti. Ei ole mielestäni ihan luonnollinen numeroksi 2 eikä 3, joten en tiedä itsekään, miten Arttua peluuttaisin. Löi supervuorossa ratkaisujuoksun hyvällä välilyönnillä. Ulkopelissä ihan laadukasta tekemistä, mutta ei joutunut mihinkään tulikokeeseen, ja rooli on laadukkaassa ulkopelikoostumuksessa vähän pienempi kuin voisi olla.

Matti Saukko (2 peliä)

Sisäpeli: 9/15 = 60 %, 1 tuotu

Ulkopeli: 1+5 paloa, 1 virhe

Palasi Kouvolan kannalta kreivin aikaan ja oli parempi kuin miltä tilastot näyttävät, sillä tärkein homma eli 1–2-vaihto onnistui 8/10. Kärjen eteenpäin siirtämisen lisäksi onnistui myös hyvin takaetenemisissä, mikä ei perustilastoista suoraan näy. Rauhoitti vähän Kouvolan ulkopeliä ja mikä olennaisinta, vapautti Juho Hacklinin jokeriksi.

Matti Latvala

Sisäpeli: 10/24 = 41,7 %, 1 lyöty, 5 tuotua

Ulkopeli: 4+16 paloa, 2 virhettä

Pelasi alle tasonsa, kun lyönti ei ollut ihan risussa. Etenkin kotiutuksia olisi luullut tulevan enemmän. Vähän samanlainen ottelusarja mailassa kuin Vedon Rinta-aholla, taso tiedetään kovaksi mutta se ei näissä peleissä oikein näkynyt. On ulkona varma kakkosvahti, josta on lähes mahdotonta lyödä läpi. Pari häpläystä tähän sarjaan mahtui, mutta ei mitään kriittistä.

Iiro Nokkala

Sisäpeli: 15/28 = 53,6 %, 1 lyöty, 3 tuotua

Ulkopeli: 10+9 paloa, 6 virhettä

Oli sisäpelissä yllättävän isossa roolissa ja onnistui siinä välillä oikeinkin hyvin. Pelasi kolmospelissä sataprosenttisen sisäpelin ja oli iso tekijä, kun Kouvola tuon pelin voitti. Oli ulkopelissä Kouvolan heikoin lenkki, jota vastaan Veto alkoikin iskeä toisessa pelissä. Nokkala saatiin ulkona paremmin piilotettua, kun Matti Saukko palasi kentille.

Janne Kivipelto

Sisäpeli: 9/17 = 52,9 %, 6 lyötyä, 1 tuotu

Ulkopeli: 29+38 paloa, 1 virhe

Oli välieräsarjan parhaita pelaajia. Etenkin viimeisen pelin ensimmäisellä jaksolla söi Vedon elävältä. Sisäpelissä kovassa lyönnissä, monesti oli pallo välissä, ja näpyt ovat erittäin laadukkaita. On minusta sarjan top 2 -lukkari, joka on taktisesti loistava ja hakee näpyjäkin tehokkaasti. Osaa syöttää ihan uskomattomia syöttöjä, jotka saattavat näyttää umpikieroilta mutta ovat kuitenkin ihan oikeita. Välillä Vedon kaari sai Kivipellon kuriin, mutta lopulta Kivipelto ja KPL olivat parempia.

Jasperi Luoma

Sisäpeli: 10/26 = 38,5 %, 2 lyötyä, 1 tuotu

Ulkopeli: 16+9 paloa, 3 virhettä

Kärkilyöntiprosentti näyttää huonolta, sillä kyllähän näille korjausryhmän miehille kertyi myös kopinnostohommia. Mutta ottelusarjan isossa kuvassa nämä miehet onnistuivat Koplan kannalta riittävän hyvin ja löivät palloa väliin tarpeen tullen. Ulkopelissä Jasperi Luoma oli isossa roolissa ja teki paljon paloja, tuntui, että mies oli aina oikeassa paikassa.

Valtteri Luoma

Sisäpeli: 6/14 = 42,9 %, 3 lyötyä, 1 tuotu

Ulkopeli: 15+2 paloa

Kultaisen räpylän omistaja oli omalla tasollaan. Pelasi elintärkeää roolia ulkopelissä ja suoriutui siitä ilman ainuttakaan virhettä. On KPL:lle ulkopelinsä ansiosta erittäin arvokas pelaaja. Liikkuu hyvin, on pallovarma ja tekee usein uskomattomia kiinniottosuorituksia. Ja kuten veljensäkin, onnistui myös sisäpelissä paremmin kuin Vedon kakkoskärjen miehet, mikä oli lopulta sarjan kannalta ratkaisevaa. 3 lyötyä 4 peliin numerolla 8 on hyvä saldo.

Valtteri Hämäläinen

Sisäpeli: 3/8 = 37,5 %, 1 lyöty

Ulkopeli: 2+0 paloa, 2 virhettä

Sisällä todella pienen roolin mies, joka kuitenkin avauspelissä löi erittäin tärkeän juoksun, joka määritti sarjan suuntaa. Kopparina perustekemistä, pari virhettä sattui, mutta ne eivät olleet niin pahoja kuin kopparivirheet usein saattavat olla.

Juho Hacklin (2 peliä ulkona, 2 jokerina)

Sisäpeli: 20/35 = 57,1 %, 1 lyöty, 5 tuotua

Ulkopeli: 1+9 paloa, 1 virhe

Hacklin aloitti sarjan ulkokentällä, jossa suoriutui ihan kelvollisesti. Kouvolalle oli kuitenkin iso asia saada Hakki jokeriksi, ja etenkin ratkaisupelissä hän olikin totutun hyvä vaihtaja. Mietin ennen supervuoron alkua, että Hacklin on kovalla kentällä pelattaessa erittäin tärkeä mies supervuorossa. Ja niinpä mies oli rakentamassa ratkaisujuoksua täysin ottamattomalla pompulla. On hyvä ja monipuolinen pelaaja, koska pystyy myös etenemään ja kotiuttamaan.

Ville Pesu

Sisäpeli: 17/25 = 68 %, 6 tuotua

Ottelusarjan suurimpia onnistujia. Todella laadukasta kentällemenoa läpi sarjan. Haastoi hyvin Vedon ulkokenttää ja haistoi siitä heikkouksia ja pallon mentäviä paikkoja. Tärkeä mies Kouvolan joukkueelle, josta löytyy hyvin lyöviä miehiä, mutta huippuluokan etenijöitä ei ole liikaa. Vakuutti allekirjoittaneen.

Ossi Meriläinen

Sisäpeli: 19/25 = 76 %, 1+14 lyötyä, 1 tuotu

Jäätävää tehokkuutta kolmessa ensimmäisessä pelissä. Jäi tähän nähden yllättävän pieneen rooliin viimeisessä pelissä, mutta se ei lopulta haitannut. Vapaat lyönnit olivat huippuvaarallisia; kumurat putoilivat melkein järjestään väliin, ja rajakovallakin Meriläinen löi kertaalleen läpi. On vaikean vaiheen jälkeen löytänyt huippuvireen Vedon kannalta väärään aikaan ja oli nyt kovassa paikassa kivenkova.

Toni Kohonen (2 peliä jokerina)

Sisäpeli: 7/11 = 63,5 %, 1 lyöty, 2 tuotua

Löi ensimmäisessä pelissä tärkeillä hetkillä palloa väliin. Jäi hyvistä esityksistä huolimatta Saukon palatessa kokoonpanon ulkopuolelle, mikä on mielestäni täysin ymmärrettävää. Liekehtivä Meriläinen on lyöjäjokeri, Pesu tärkeä etenijä ja Hacklin vaihtajana ja Kohosta monipuolisempana jokerina myös ehdoton valinta. Ja kun Kohonen ilmeisesti ei pystynyt pelaamaan ulkona, ei paikkaa joukkueessa yksinkertaisesti ollut.

 

Välieräsarja tilastoyhteenvetona

ViVe – KPL

voitot 1–3

jaksot 3–5

juoksut 23–34

3-tilanteet 54–58

kärkilyönnit 147–155

kl-prosentti 55,3–53,3

Ulkopelivirheet 22–20

 

Kyllähän näidenkin perusteella voi todeta, että parempi voitti.